Kotiin lähtöä valmistellaan

Niinhän siinä sitten kävi, että tuli osteltua sitä ja tätä. Laukuissa on ylipainoa kiloja, mutta strategiamme on Big Mama... Luotamme siihen, että tullivirkailijat jäävät pällistelemään Virpiä ja siinä sivussa saamme ylipainoiset laukkumme hihnalle ja koneeseen. Olemme myös valmistautuneet kertomaan Virpin tarvitsevan jos jonkinlaisia rasvoja ihoonsa, hengityskonetta, lääkitystä ym mitkä painavat laukuissa.

Tullessa meidät ohjattiin jonojen ohi, saamme usein extra kohtelua liikkuessamme esim lentokentillä. Saa nähdä miten tänään käy.

Maassa maan tavalla

Muslimi maassa kun ollaan niin täällä on tietyt säännöt joita meidän turistien on hyvä kunnioittaa. Islam tarkoittaa rauhaa puhtautta ja hyväksyntää, mutta siitä huolimatta ihan kaikkea ei kuitenkaan hyväksytä. Vaatetuksen odotetaan olevan suht peittävä. Olkapäät ja polvet tulee olla peitettynä. Täällä 96% paikallisista on muslimeja,mutta siitä huolimatta täällä on täysi uskonnonvapaus ja käännytys on kiellettyä. Mekin olemme täällä kuulleet rukouskutsuja joita on viisi kertaa vuorokaudessa - aamunkoiton, keskipäivän, iltapäivän, auringonlaskun ja iltarukous kutsu. Täällä maksetaan almuveroa 2,5 % vuosittain, siinä toteutetaan uskonnollinen velvoite. Ramadan aikana täällä ei saa turistitkaan syödä tai juoda valoisan aikaan yleisillä paikoilla. Joku turistinainen oli juonut kadulla appelsiinimehua ja saanut siitä 3 kuukautta vankeutta.

Koko maassa on noin 5000 moskeijaa ja omasta talosta/asumuksesta saa olla enintään 500 metriä moskeijalle. Lapset aloittavat rukouksen opettelemisen seitsemän vuotiaana ja yhdeksän vuotiaana se tulee jo osata.

Miehillä on yllä lähes aina valkoinen kaapu. Huivi on osittain trendi kysymys mutta useimmiten se on valkoinen tai ruudullinen. Huivin päällä on musta panta. Jalassa on sandaalit. Paikallisen ja Saudin eroittaa siitä, että Saudeilla on nahkakengät.

Naiset käyttävät pitkää mustaa takkia. Takin alla on normaalit vaatteet. Miten huivia käyttää on oma valinta - huivi voi peittää ainostaan hiukset, osittain kasvot tai sitten niin, että vain silmät näkyvät.

Pukeutumisen on tarkoitus luoda tasa-arvoa.

Aamupalaa ja teen juontia

Täällä hotellilla on todella hyvät ja erilaiset aamupalat kuin mihin olemme tottuneet. Täältä puuttuu pekonit ym ja tilalla on kaikenlaisia erilaisia papuruokia, tuoreita hedelmiä, ihan ohuita rieskan tapaisia leipiä, erilaisia tulisia tahnoja, filotaikina nyyttejä erilaisilla täytteillä, omeletteja, paistettuja sieniä jne.

Olemme syöneet aamupalan ulkona auringon paisteessa parina aamuna. Eilen kun lähdin hakemaan lisää syötävää ja palasin takaisin niin iso pulu tepasteli pöydällä ees taas aivan sokon nenän edessä. Virpi oli luullut, että tarjoilija siinä hääräilee eikä siis reagoinut puluun mitenkään.

Tänään kun poistuin pöydästä niin kävi pulu varastamassa Virpin lautaselta omeletin (munakkaan) ja tiputti sen viereiselle tuolille, onneksi en istunut siihen. 

Myöhemmin vielä ilmeni että pulu oli myös käynyt nokkimassa Virpin lautaselta 

bataattipalleroa ja lopun Virpi söi hyvällä  ruokahalulla. 

Sitten tee asiaan. Olemme innostuneet täällä juomaan teetä. Minä ostin jotakin paikallista teetä marketista ja Virpi halusi minttuteetä. Keskiviikko iltana join yhden kupillisen teetäni ja ihmettelin kun kovasti pitää vessassa juosta. Torstaina join teetä kaksi kupillista ja perjantaina kun piti kaupunki kiertoajelulle lähteä niin kuvittelin olevani vatsataudissa.Tunne oli kamala kun tietää että bussissa pitäisi istua koko päivä. 

Ihmettelimme kun ainoastaan minä olen kipeänä. Lopulta aloimme miettimään, että jos syyllinen onkin tee, koska muuten olemme syöneet ja juoneet suht samoja ja samoissa paikoissa.

No tietysti asia piti testata, joten perjantai iltana myös Virpi joi teetäni ja a'vot oltiin kummatkin lauantai aamulla ripulissa. Tämän itse aiheutetun vatsataudin takia emme pystyneet poistumaan hotellihuoneestamme kuin vasta kolmen aikaan iltapäivällä siivoojan saavuttua.

Nyt olemme kummatkin siirtyneet juomaan minttuteetä...

Pakko kertoa tulomatkasta Dubaihin

No kuten aiemmista kertomuksista kävi ilmi niin mehän otettiin jo Helsinki-Vantaalla vähän napanderia. Lento oli myöhässä mutta sehän ei meitä haitannut. Koneessa oli hilpeä tunnelma ja juttua riitti. Venäjän yllä oli melkoista turbulenssia jota minä lentopelkoinen en noteerannut mitenkään. Lentohenkilökunnalta saimme kuitenkin varmuuden vuoksi roskapussit jos vaikka tulee huono olo...mutta meilläpä tulikin uni.Toinen nukkui pää takakenossa ja toinen pää edessä olevalla tarjoilupöydällä. Roskapussit olivat kummallakin jalkojen välissä ja sokolla oluttölkki kädessä niin tiukkaa, että perille saapuessa olut oli jota kuinkin kehonlämpöistä.

Yllätys oli suuri kun iloinen humalatila olikin vaihtunut jossakin vaiheessa lentomatkaa krapulan puolelle.

Bussimatka kentältä hotellille oli yhtä tuskaa. Toinen kuorsasi suu auki toisella puolen käytävää ja toinen tärisi toisella puolen valittaen huonoa oloa. Oppaan kertomuksista ei kumpikaan saanut mitään irti kun pääasia oli saada itsensä jotenkin hoidettua asiallisesti hotellille. Minä meinasin hypätä kyydistä pois jo ensimmäisellä hotellilla  olon ollessa niin kamala - sokko ei olisi noteerannut minun pois jäämistäni mitenkään, kuorsasi vaan suu auki omalla puolellaan. Takanamme  nainen kuului sanovan matkaseuralaiselleen, että "tytöt ovat olleet viihteellä" vai viihteellä...minähän olin hoitanut vain lentopelkoani ja boss oli ymmärtäväisenä ihmisenä tukenut minua asiassa. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin sillä täällä paikan päällä olemme olleet aivan vesi,mehu , kahvi ja TEE linjalla joka onkin sitten oma lukunsa,

Metro ajelulla

Tänään olemme olleet seikkailemassa metrolla. Täällä on maailman pisin täysin automatisoitu metrolinja (75 km), ei ohjaamoa, ei kuljettajaa. Vain kaksi linjaa, mutta siitä huolimatta olimme monta kertaa melko hukassa - kun ystävällinen metroaseman työntekijä kysyi mihin olemme menossa niin emme muistaneet ja kun hän kysyi että mistä olemme tulossa niin emme muistaneet sitäkään...hän sitten ystävällisesti ohjasi meidät takaisin sinne mistä epäili meidän tulleenkin.

Metrossa on tiukat säännöt. Mitään ei saa syödä eikä juoda - edes purukumia ei saa jauhaa tai rapsahtaa sakot. Humalassa ei tietenkään saa olla niin kuin ei missään täällä yleisillä paikoilla.

Metroasemat näyttävät simpukoilta, koska täällä on joskus eletty helmenkalastajina. 

Metroasemat ovat myös hyvin sokkoystävällisiä. Matkat hisseille, lippuluukuille ja muihin paikkoihin on merkitty erittäin hyvin metallisilla taktiiliviivoin. Hissit ovat puhuvia ja painikkeet merkitty pistekirjaimin. Metroissa sekä laiturilla hyvät kuulutukset.

Taktiiliviiva on hyvin jalan ja kepin alla tuntuva maassa oleva merkintä jolla näkövammainen pystyy liikkumaan yleisillä paikoilla.

Lopulta päädyimme maailman korkeimman rakennuksen Bur Khalifan juurelle Dubail Mall ostosparatiisiin. Siellä on yli 1200 liikettä ja ihmisiä oli niin paljon ettemme siellä kovin kauan viihtyneet vaan jatkoimme matkaa pilvenpiirtäjä kaduille.

Bur Khalifa on 828m korkea ja siinä on 162 kerrosta. Se on rakennettu vuosina 2004-2010. Siellä on liiketiloja 41 kerrosta. Hissejä on 57 ja ne ovat tietenkin maailman nopeimpia. Siellä on myös hotelli. Rakennuksessa on ikkuna pinta-alaa seitsemäntoista jalkapallokentällisen verran. Rakennuksen inspiraationa on ollut seitsen lehtinen aavikkokukka.

Pilvenpiirtäjiä Dubaissa on tällä hetkellä 911. Tämä kaupunki  on ikuinen rakennustyömaa ja sanotaankin että täällä on 25 prosenttia maailman nostokurjista.

Tänne ollaan rakentamassa myös maailmankartasto saaristoa. Sieltä saa ostaa itselleen saaren 5-30 miljoonalla. Omalle saarelleen saa rakentaa mitä lystää paitsi ei kirkkoa eikä yökerhoa - ja nehän oltaisiin tietenkin haluttu joten jää tällä erää ostamatta.

Sitä tuntee itsensä melko pieneksi pilvenpiirtäjien välissä. Vuokra pienessä kaksiossa pilvenpiirtäjien alakerroksessa on alkaen 2500€ suosituilla asuinalueilla. Täällä maksetaan vuoden vuokrat kerralla etukäteen.

Niin paljon ollaan tänään eksytty ja kävelty, että jalat ovat kummallakin ihan muussina. Sokkoa on juoksutettu seitsemän kaistaisten teiden yli ja ihmetelty metrossa kun viisi kiinalaista joutuu nousemaan että me kaksi mahdutaan istumaan 😂.

Basaarissa

Tänään piipahdimme vielä basaarissa ostoksilla. Vihdoinkin löytyi sandaalit jotka  pienen tinkimisen jälkeen maksoivat 14 euroa. Löytyi myös paikallisten naisten vaateliikkeestä 3 hattua kaljun peitoksi vain 3 euroa kappale. Näimme myös maailman isoimman kultasormuksen joka painaa reilu 60 kiloa.

Huijatuksi tulimme kivikarkkien osalta, basaarialueella oppaamme kertoi kuinka eräältä myyjältä saa hyviä kivikarkkeja, niitä sitten ostimme pieniä pusseja hintaan 10 AED, illalla löysimme samoja karkkeja Bolly Woodista samaan hintaan kilon pussissa - siinä tekee basaarikauppias kunnolla voittoa.

Täällä keskipalkka on 600-800 euroa kuukaudessa. Kotiapulaisten palkka alle 300 euroa kuukaudessa ja monesti he ovat aivan isäntäperheiden armoilla kaukana kotoaan. Tulo eikä arvonlisäveroa ole. Eläkeikä on 60 vuotta. Eläke on 60 prosenttia ansaitusta palkasta. Vierastyöläiset eivät saa jäädä tänne viettämään eläkepäiviään vaan heidän pitää lähteä maasta pois, samoin jos joutuu työkyvyttömäksi. Paikallisille sairaanhoito ja lääkkeet ovat ilmaisia.

Koulutus on myös ilmaista yliopistoon asti. Lapsilisiä maksetaan 21 vuoteen asti.

Naimisiin kun mennään niin saa valtiolta ison summan rahaa, talon tai tontin. Jos eroaa pitää kaikki maksaa takaisin.

Kyllä täällä on hyvin moni asia eril lailla

 kuin koto Suomessa - huonommin vai paremmin, sen saa jokainen päätellä itse.

Burj Al Arab

Tänään olemme olleet kunnon turisteja ja olleet Dubain kiertoajelulla. Näimme mm seitsemän tähden hotelli Burj Al Arabin joka on 321 metriä korkea.Hotelli on rakennettu tekosaarelle. Hotellin kolme ylintä kerrosta ovat Sheikki Muhamedin käytössä. Hotellin pienin huone on 170 neliötä ja 1500€ yö. Isoin huoneisto on 720 neliötä ja noin 10 000€ yö. Isoon huoneistoon ei kuitenkaan saa majoittua kuin max 4 henkilöä. Aamupala ei kuulu hotelliyön hintaan, mutta helikopteri kuljetus kuuluu. Hotelliin pääsee sisälle vain huone tai ravintolavarauksella.

Ryysyistä rikkauksiin

Tänään lähdimme paatilla "Persianlahden"toiselle puolelle kulta ja maustesoukkeihin. Ensin arvailimme, että tuleekohan Big Maman sijoituspaikkana olemaan Vääksyn Tallukka vai Joutsan Joutsenlampi.Epäilimme Tallukkaa kun siinä kanava vieressä...

Eipä mennyt kauaakaan kun näiden leppoisten vitsailujen jälkeen jouduimme 

jälleen suoraan sanottuna kummalliseen tapahtumasarjaan. Tässä tapauksessa kuvat kertovat enemmän kuin kymmenen sanaa.

Dubaihin tutustumista

Eilinen päivä meni lähiympäristöön tutustuessa ja montaa kertaa eksyen. Rakennukset ovat niin korkeita ettei mitään "maamerkkiä"pysty ottamaan vaan kaduilla on kuin labyrintissa.Kartat täällä onnettomia, niihin merkitty eri alueita ja pääkadut ei juurikaan muuta. Pari pienempää ostoskeskusta koluttiin, jonotettiin pankkiautomaatille joka olikin talletusautomaatti ja käytiin syömässä tietämättä mitä tilattiin...mutta hyvää oli, grillattua kanaa ja jogurttikastiketta.

Big Maman olisi pitänyt saada sandaalit itselleen, mutta ei kehdannut sovittaa kenkiä kun varpaan kynnet niin pitkät että niillä olisi päässyt puuhun 😀 onneksi tämäkin ongelma on selätetty ja kynnet saatu leikattua, ehkä tänään varpaat saavat jo kaivattua ilmakylpyä.

Illalla menimme isompaan ruokakauppaan, kaikki sujui käsikirjoituksen mukaan siihen asti kunnes purjehdimme shipsihyllyjen väliin ja säikäytimme erään pikkupojan - poika hyppäsi puolimetriä tasajalkaa ja juoksi kirkuen pois.

Eilen innostuimme myös ostamaan eri tuoksuisia talkkeja, ne kuulemma ovat hyviä petivaatteissa jos on kuuma - illalla sitten sukelsimne "köyhän naisen satiinilakanoihin" . Hyvin tuntui tehoavan, Big Mama oli nähnyt unta että oli ollut juhlissa joissa talon emäntä oli harrastanut haureutta Tuomo Holopaisen kanssa vaatehuoneessa - no ei me sitä itse touhua niinkään ihmetelty vaan sitä ,että kuka on Tuomo Holopainen?? Nyt on sitten googletettu kaikki Tuomo Holopaiset eikä yhtään luihun oloista pitkähiuksista tummaa Mike Monroen oloista löytynyt edes Facebookin kautta - outoa.

Perillä

Lennon myöhästyttyä saavuimme vasta illalla hotelliin.Bussimatka kentältä ruuhka-aikaan kesti 2 tuntia.Ja kyllä, bussimatka oli yhtä kärsimystä. Hotelliin päästyämme kunnon unien jälkeen lähdimme etsimään kauppaa ja siinä tämän illan ohjelma olikin. Nyt nuudeleita, musiikkitelevisiota ja "koti-ilta". Huomenna on päivä uusi. 

Ps:Kyllä olisi jäänyt sokolta lusikat löytämättä.

Lentokentällä

No niin Big Mama on löytänyt lentokentälle. Näin loman kunniaksi teemme mummon tohveleita - ensin salmaria ja sitten baileysta ja napakka purskutus päälle. 

Reissu lähestyy

Big mama on elänyt hiljaiseloa tämän viikonlopun kun heillä tupaantuliaiset.Huomenna varmasti kuuluu, sillä lähdemme Dubaihin tiistaina. Loman kunniaksi kävin ripsihuollossa perjantaina, ihan otin ensimmäistä kertaa volyymiripset jonka jälkeen olen tuntenut olevani jotakin Tukiaisen ja Miss Biggyn väliltä. Pakko oli ihan sokolle soittaa ja tunnustaa millaisen säihkysilmän kanssa on nyt reissuun lähdössä, siellä kun viikon  seikkailemme tiiviisti kylki kyljessä. Vaikka lähtö on jo ylihuomenna niin tikkua ristiin en ole asian eteen laittanut.Tänään sentään huomasin että passimme ovat jo valmiina käsilaukussani, olleet marraskuun alun Narvan reissusta saakka . Yleensä etsin passeja juuri ennen lähtöä, joten nyt voin hyvillä mielin kertoa

olleeni tässä asiassa ajoissa. Valuutan vaihtoa suunnittelimme jo kuukausi sitten, mutta sekin jäänyt hoitamatta ,mutta nou hätä emmeköhän me selviä,olemmehan olleet Egyptissäkin ilman minkäänlaista matkalippua /matka-asiakirjaa pelkkien passien kanssa - sitä miten se voi olla mahdollista ei ainakaan matkanjohtajamme voinut käsittää.

Ensi viikolla on sitten reissukertomuksien aika.

HARJOITELLAAN

Tämä blogi kertoo näkövammaisen  ja avustajan  edesottamuksista yhdessä ja erikseen 😳 

Ohessa kuva opaskoira Murusta ja Murun ystävästä Maukasta jotka viettivät syyslomaa Narvassa.